.
35 Snfgoij eu Uk 5cm 3 Teini Korkokengät 5cm Nainen Mustat Häät Appelsiini Osapuoli Seksikäs Avokkaat Yökerho Muoti Työtä rwZr6q 35 Snfgoij eu Uk 5cm 3 Teini Korkokengät 5cm Nainen Mustat Häät Appelsiini Osapuoli Seksikäs Avokkaat Yökerho Muoti Työtä rwZr6q 35 Snfgoij eu Uk 5cm 3 Teini Korkokengät 5cm Nainen Mustat Häät Appelsiini Osapuoli Seksikäs Avokkaat Yökerho Muoti Työtä rwZr6q 35 Snfgoij eu Uk 5cm 3 Teini Korkokengät 5cm Nainen Mustat Häät Appelsiini Osapuoli Seksikäs Avokkaat Yökerho Muoti Työtä rwZr6q 35 Snfgoij eu Uk 5cm 3 Teini Korkokengät 5cm Nainen Mustat Häät Appelsiini Osapuoli Seksikäs Avokkaat Yökerho Muoti Työtä rwZr6q 35 Snfgoij eu Uk 5cm 3 Teini Korkokengät 5cm Nainen Mustat Häät Appelsiini Osapuoli Seksikäs Avokkaat Yökerho Muoti Työtä rwZr6q 35 Snfgoij eu Uk 5cm 3 Teini Korkokengät 5cm Nainen Mustat Häät Appelsiini Osapuoli Seksikäs Avokkaat Yökerho Muoti Työtä rwZr6q
Käytämme evästeitä tarjoamamme sisällön mainosten räätälöimiseen, sosiaalisen median ominaisuuksien tukemiseen ja kävijädatan analysoimiseen. Käyttämällä sivustoa hyväksyt nämä ehdot. Lue lisää evästeistä.Kantapää Teräväkärkiset Seitsemän Korkeat Musta Soljet Muoti Suunniteltu Paksu Kengät Saappaat Kiiltonahkaa Naisten Yhdeksän Nilkan Käsityönä pFSxq

Ennen sähköisen tiedonsiirron aikaa optinen lennätin tarjosi varteenotettavan vaihtoehdon pitkän matkan tiedonsiirrolle hevosvankkureihin ja purjehtimiseen verrattuna. Optisten lennättimien kulta-aika kesti lähes sata vuotta, ja vuoden 1850 tienoilla sähköisestä lennättimestä alkoi kehittyä varteenotettava vaihtoehto optiselle lennättimelle.

Harva tietää, että optisen lennättimen perusajatukset jalostettiin Auran rannoilla, ja että Turussa 29.7.1754 syntynyt suurmies Abraham Edelcrantz oli optisen lennättimen kehittäjä. Ennen aatelisnimeään hän käytti nimeä Abraham Niclas Clewberg .

Sähköisen lennättimen edeltäjä

Optinen lennätin perustuu näköhavaintoon, jossa erilaisia tauluelementtejä yhdistelemällä pystytään tuottamaan jopa tuhansia erilaisia merkki- tai fraasiyhdistelmiä. Optisen lennättimen aikana ei yleensä viestitetty merkkejä kirjaimiin perustuen, vaan oli sovittu tietyistä suuremmista vakiosanomista, jotka yleensä riittivät viestintään melko pitkäänkin.

Huippuunsa viritetyn lennättimen nopeus oli noin kaksi merkkiyhdistelmää minuutissa. Yhtä tauluyhdistelmää pidettiin näkyvillä yleensä noin 20-30 sekuntia. Riippuen taulujen koosta ja maaston muodosta optisen lennättimen asemien väli saattoi olla 1-10 kilometriä. Sää tietysti asetti rajoitteensa viestinnälle.

Maailmalla optisesta lennättimestä tunnetaan kaksi pääversiota. Ranskan imperiumissa optista lennätintä kehitteli Claude Chappe . Ensimmäiset viestit hänen kehittämässään systeemissä lähtivät matkaan kesällä 1793. Abraham Edelcrantz ehti mukaan toimintaan pohjoismaisella versiollaan vain pari vuotta myöhemmin, ensimmäiset viestit lähetettiin Tukholmassa kesäkuussa 1795.

Sotilaalliset intressit taustalla

Tuon ajan lennättimiä ei tosiaankaan käytetty nuorten chattailuun, vaan levottomassa Euroopassa valtioita ajoi lennättimen rakentamiseen sotilaallinen intressi. Merkittäviä viitteitä siitä, että optisten lennättimien kapasiteettia olisi myyty esimerkiksi yritysten käyttöön valtiovallan ulkopuolisille tahoille ei maailmalta juuri löydy.

Sotilaallinen intressi takasi riittävän poliittisen kiinnostuksen optisia lennättimiä kohtaan ja riittävän rahoituksen kalliille asemaverkostolle. Optisen lennättimen juuret ovat siis samankaltaiset kuin nykypäivän internetin.

Tärkeää oli myös tuohon aikaan löytää hankkeelle "kummisetä", innokas hankkeen puolestapuhuja ja tukija, jonka roolin edistysmieliset kuninkaat ja hallitsijat mielihyvin omaksuivat. 1700-luvun loppua ja 1800-luvun ensimmäistä puoliskoa on leimannut myös yleensäkin tieteellisen tiedon ihannointi ja teknisen kehityksen riemukulku, ja tähän asenneilmastoon optinen lennätin sopi erittäin hyvin.

Tanskalaisten tappio Suomen voitto

Ruotsalaisten saamattomuus vuonna 1801 koitui Suomen onneksi optisen lennättimen kehittämisessä. Vuonna 1801 englantilaiset hyökkäsivät Kööpenhaminaan, eikä Ruotsista onnistuttu lähettämään apujoukkoja, vaikka vasta käyttöönotetun optisen lennättimen kautta lähetettiinkin avunpyyntö Tukholmaan.

Ymmärrettävästi tanskalaiset menettivät tämän jälkeen kiinnostuksensa optiseen lennättimeen, ja Ruotsin kuningaskunnan verkoston kehittämisen painopiste painottui Suomen suuntaan.

Suomeen kulkevan optisen lennättimen linja kulki Grisslehamnista Eckeröön, sieltä edelleen Uuteenkaupunkiin, ja sieltä lopulta Turkuun. Suomen optisen lennättimen aktiivinen käyttö tai ainakin kirjoitettu historia päättyi Haminan Rauhaan 1809, jolloin Suomi siirtyi Venäjän alaisuuteen.

Optisen lennättimen kulta-aika maailmalla oli kuitenkin vielä edessäpäin, ja suurimmillaan verkostot olivat vuonna 1852. Ruotsin kuningaskunnan viimeiset optiset lennättimet päästettiin kylmilleen vasta vuonna 1881.

Unohdettu suurmies

Manner-Suomessa ei optisesta lennättimestä jostain syystä ole oltu kovin ylpeitä. Sitä vastoin esimerkiksi Tukholman, Kööpenhaminan ja Maarianhaminan museot ovat omistaneet optisen lennättimen pohjoismaiselle versiolle näyttelytilaa. Varsinkin Ahvenanmaalla, mutta paikoin myös Turun ja Uudenkaupungin välillä optisen lennättimen vanhoista asemista voi vielä nähdä jäänteitä, jopa muisto- ja opaslaattoja.

Mainos (Teksti jatkuu alla)

Ruotsin kuningas Kustaa III aateloi Abraham Clewbergin muun muassa optiseen lennättimeen liittyvien ansioidensa vuoksi, ja hän otti käyttöön nimen Edelcrantz. Aateloitaessa hän oli vain 35 vuoden ikäinen.

Aikaansaapa mies hän oli jo aikaisemminkin, sillä ennen kuin täytti 19, hän ehti tekemään Turussa kaksi väitöskirjaa, toisen optiikasta, toisen kirjallisuudesta. Maailmanluokan ura aukeni kuitenkin vasta Ruotsissa, Tukholmassa. Tärkeää on huomata, että menestykseen johti moniosaajuus ja sekä teknisen että humanistisen elämänpiirin hallinta. Tämähän oli tuohon aikaan yleistä laajemminkin.

Aikansa innovaatioympäristön hyödyntäjä

Edelcrantz tarjoaa kaikille tämänkin päivän innovaatiotutkijoille jännittävän ja arvokkaan esimerkin. Hän hallitsi kaikki menestystarinan osatekijät. Visionäärisen teknisen tietämyksen lisäksi hänet tunnettiin suurena humanistina ja kirjallisuuden tuntijana.

Hän osasi myös "kaupallistaa" keksintönsä hankkimalla sille Ruotsin hovin tuen. Keksinnön sosiaalinen hyväksyttävyys ja yhteiskunnallinen merkittävyys olivat huippuluokkaa. Tietosuojasta ja -turvasta ei tuolloin onneksi tiedetty vielä mitään.

Mielenkiintoinen yksityiskohta oli myös kahden optisen standardin taistelu maailmalla. Vastaavaa standardien taisteluahan on sen jälkeen nähty satoja ellei tuhansia kertoja erilaisten tieto- ja viestintäteknisten ratkaisujen kohdalla. Johtuen viestinnän luonteesta tämä ei todennäköisesti kuitenkaan ole aiheuttanut suuria yhteensopimattomuusongelmia.

Sen sijaan hyvin palkattuja lienevät olleen ne viestintäaseman hoitajat, jotka toimivat sen ajan "yhdyskäytävinä" (gateway) kahden eri viestintä- ja varsinkin merkkijärjestelmän välillä.

Jokainen voi päätellä, millainen työllisyysvaikutus tuohon aikaan satojen jatkuvasti auki pidettävien optisten asemien verkostolla oli turvallisessa, vaikka ehkä huonosti palkatussa valtion virassa toimiville. Esimerkiksi Ranskan sisäinen optisen lennättimen verkosto työllisti huippuaikana 3 000 lennättimenhoitajaa, ja jokaisella asemalla päivystettiin kuuden miehistön voimin kuudessa työvuorossa, neljä tuntia kerrallaan.

Odotankin sitä päivää, jolloin Myrskyluodon Maijan tarinan rinnalle ja suomalaisten sydämiin saamme esimerkiksi elokuvana tarinan vaikkapa Kivikkosaaren majakanhoitaja Olafista. Suomalaisen tietoliikenteeseen liittyvän menestystarinan, jonka lippulaiva tänään on Nokia, juuret ovat siis jo tässä optisen lennättimen ajassa.

Yksi Edelcrantzin tarinan opetus liittyy resursseihin. Menestystä ei luoda tyhjästä. Turussa Abraham Clewberg syntyi rikkaaseen perheeseen, ja Ruotsin valtio käytti optiseen lennättimeen niin paljon varoja, että valtion kassan pohja irvisteli usein varainhoitajille. Vasta merkittävällä rahallisella panostuksella saatiin tuloksia aikaan. Tämä voisi olla oppimistarina myös esimerkiksi nykyajan huippuyliopistoja viritteleville poliitikoille.

Kirjoittaja toimii tietojärjestelmätieteen professorina Turun kauppakorkeakoulussa. Uuden Teknologian Säätiön tänä vuonna järjestettävän Edelcrantz Challenge -innovaatiokilpailun palkinnon myöntöalue on viestintä.

REIMA SUOMI

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.